huhtikuu enkelin seurassa

Hei, kiitos kaikille blogin ihanasta vastaanotosta! On ollut kiva huomata, että olette käyneet lukemassa, kommentoineet ja tykänneet, jee!

​Tämän huhtikuun ja sen lämpenevät viikonloput olen saanut viettää ENKELin kanssa. ENKEL on pelimannityttöbändi, jonka yhteiset ensisävelet soitettiin kesällä 2014. Idea yhtyeestä syntyi jo vuotta aiemmin, kun olimme opiskeluihin liittyvällä matkalla isossa porukassa. Lennot olivat myöhässä ja tilanne kaoottinen, mutta me neljä päädyimme kahville ja jamittelemaan, kun muuta ei ollut tehtävissä. Siinä hetkessä totesimme, että pitäisi perustaa bändi, kun matkustaminen sujuu niin rennosti. Sisäisen viestinnän ryhmämme on edelleen Maailman paras kiertuebändi ja matkustamista on sittemmin onneksi päästy harjoittelemaan tuota reissua enemmän. ENKELin ohjelmisto koostuu suomalaisista (Suomen kulttuurialueella tunnetuista) perinnekappaleista sekä omista sävellyksistämme. Olemme kuitenkin tietoisesti rajoittaneet omien sävellystemme määrää ja pyrkineet etsimään ohjelmistoomme arkistojen aarteita ja hittikappaleita 1800-luvulta nykypäivään. Maailman parhaan kiertuebändin ideologiaan kuuluu myös helppo liikuteltavuus, mistä syystä soitan yhtyeessä vain haitaria – harmooni saa jäädä muihin projekteihin. Yhtyeeseen kuuluvat lisäkseni Miia Palomäki, Maija Pokela ja Iida Savolainen. Miian kanssa yhteinen soittouramme alkoi Sydänmaan kaksirivisissä vuonna 1996 ja on jatkunut näihin päiviin asti katkeamattomana. Miia soittaa laillani 2,5-rivistä haitaria, muissa yhteyksissä myös viulua, ja on huippupedagogi sekä onnistuu aina iskemään vitsin yllättävään paikkaan. Maija soittaa 15-kielistä kanteletta, ja muualla kuin ENKELissä myös muunlaisia kanteleita. Maija on tunnelmaa nostattava tsemppaaja ja musiikillinen muistihirmu. ENKELin alttoviulussa on kurssiystäväni Iida Savolainen, jonka uskomaton luovuus saa ENKELin puitteissa rönsytä alttoviulustemmojen kautta pörröpukuihin ja supersankaripanssareihin. 

Freelance-elämän projektiluontoisuuden huomioon ottaen kuulostaa kivalta, että on pystynyt keskittymään kuukauden ajan yhteen yhtyeeseen. Mutta... mua naurattaa. Meillä oli ENKELin kanssa huhtikuussa pari keikkaa, yksi koulukeikka, kaksi kansantanssiesitysten säestystä, parit treenit, uuden musiikin tekemistä, muutama videopalaveri, tuhansia (kymmeniätuhansia) Whatsapp-viestejä, musiikkivideon kuvaukset ja tykypäivä (BEST)! 
 

ENKEL Tanssimyllyssä. Vasemmalta Leija Lautamaja, Maija Pokela, Iida Savolainen ja Miia Palomäki.

Meidän huhtikuu alkoi Kaustiselta. Otimme varaslähdön festivaaleihin ja esiinnyimme yläkoululla ja Ravintola Pelimannissa. Kiitos P-Klubi ja Kaikenlaisen musiikin yhdistys! Oli ihana keikka ja tarkasti kuunteleva yleisö. Jännitysmomentista, viisaudenhampaiden poisto-operaatiosta päivää ennen näitä keikkoja selvittiin, jopa ilman kosmeettisia haittoja! Ei tullut mieleenkään ennen kuin hammasta leikattiin, että se saattaisi vaikuttaa työkykyyn... Hupsis. Pidettiin Kaustisella myös treenipäivä ja oli tosi mukavaa tehdä pitkästä aikaa vähän uutta musiikkia.

Kaustisen viikonlopun jälkeen seurasi Juurijuhla ja Tanssimylly. Juurijuhla on huhtikuussa Espoossa Sellosalissa järjestettävä lämminhenkinen kaupunkikansanmusiikkifestivaali. Itse kävin tänä vuonna katsomassa tuvalaisen Alash -kurkkulauluyhtyeen ja Kimmo Pohjonen Skinin huikean konsertin. ENKEL esiintyi lauantai-iltana samassa konsertissa Curly Stringsin (EE) ja Baltic Crossingin (FI-DK-GB) kanssa (molemmat yhtyeet ovat muuten sellaisia, joita yleensä suosittelen, jos minulta kysytään kansanmusiikin kuunteluvinkkejä!). Juurijuhlankin keikka oli aivan mahtava, ja illan kruunasi kaikkien bändien yhteisesitys Whirling Waltz (säv. Kristian Bugge). 

Baltic Crossing, Curly Strings ja ENKEL Juurijuhlassa. Kuva: Jorma Airola

​ENKELin kanssa olemme alusta asti toimineet yhtyeenä määrätietoisesti ja jo yhtyeen perustamisesta lähtien on toiveissamme ollut yhteistyö kansantanssijoiden kanssa. Haave kävi toteen Tanssimyllyssä Tampereella. Tanssimylly on Suomen Nuorisoseurojen kahden vuoden välein järjestettävä yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmien katselmus. Säestimme kahta Karjalan Nuorten ryhmää, Tyrniä (ohj. Elias Martikainen) ja Tärskyä (ohj. Riina Hosio). Viikonloppumme jatkui Juurijuhlan tunnelmissa, sillä Elias oli tehnyt koreografian Baltic Crossingin kappaleisiin ja Riina meidän tuotantoomme. Tyrnin esityksessä pääsimme tanssimaankin, mikä oli tosi kivaa ja yllättävän jännittävää. 

Olimme harjoitelleet tanssijoiden kanssa muutamaa viikkoa aiemmin ja siinä mielessä tiesin, mitä tuleman pitää ja olin innoissani yhteistyöstä. Olen osallistunut Tanssimyllyyn (joka muistaakseni silloin kulki eri nimellä) muutamia kertoja 2000-luvun alussa säestäen alavutelaisia kansantanssiryhmiä. Tanssimylly pääsi kuitenkin yllättämään minut täysin: tapahtuma oli ihana, lämminhenkinen, yhteisöllinen ja kerta kaikkiaan liikuttava. Soittaessa piti välillä purra huulta, että pysyi paketti kasassa koko esityksen, tuntui niin hienolta olla osa isoa tanssivaa joukkoa. Tanssijoista huokui esiintymisen ja yhdessä tekemisen ilo, sekä lavalla että pukuhuoneessa, ja mekin pääsimme vähän osallisiksi, kun Tyrnistä löytyi meidänkin kampauksille ehtimistä ja osaamista! <3 Ihana elämys, kiitos Riinalle järjestämisestä ja kaikille ryhmille ja ohjaajille, jotka olitte tehneet koreografioita ENKELin musiikkiin. Mikä kunnia! 

Pääsiäistekemiseksi jäi siis musiikkivideo, joka kuvattiin sävellykseeni Lempi-ihmisille. Musiikkivideon ohjasi upea Saara Mäntylä ja se julkaistaan kesällä. Maltanko odottaa? No en!!! Sitä ennen biisiä voi fiilistellä vaikka Spotifysta. 
​

​Kuvauspäivä oli pitkä, mutta hyväntuulinen. Avustajatiimi oli huippu, työryhmä ammattilaisia ja eväät hyvät, joten itse sain heittäytyä päivän vietäväksi. Ekoja kertoja oli päivässä monia: meikattavana olo, tekokynnet ja muita asioita, joita en ole aiemmin edes ymmärtänyt kaivata. Oli huippua kerrankin olla osana suurempaa projektia, joka oli ENKELin, mutta jossa emme olleet itse kaikesta vastuussa. Vähän siihen liittyen, suurin haaste olikin harjoitella pyytämään apua (ei kuulu nimittäin vahvuuksiini). Tekokynsien kanssa haastavaa oli noin kaikki, joten joka käänteessä joutui pyytämään apua niin purkkapussin avaamiseen kuin kengännauhojen solmimiseen ja syömiseen. Huipputiimillä kuitenkin onnistui sekin! Musiikkivideosta lisää paljastuksia ENKELin Facebookissa ja Instagramissa! En malta odottaa kesää!!!

18-tuntisen kuvauspäivän jälkeen vietimme ihanan tykypäivän kylpylässä. Suunnittelimme alun perin jotain perusravintolahommaa ja ehkä karaokea, mutta mikään ei olisi voinut olla täydellisempää kuin lämpimät altaat, saunat ja lilluminen – parhaiden ystävien kanssa, ilman aikatauluja, musiikkivideopäivää fiilistellen ja kerrankin ilman pakkoa ajatella töihin liittyviä asioita (vaikka raja onkin aika hämärä). Voin suositella kaikille. ​Tykypäivä, mikä ihana keksintö! 

M U U T A 

Musiikkivideon ulkopuolella pääsiäiseen on kuulunut suklaata (ruohomunat best), työhuoneen siivousta (melkein valmis), ystäviä ja Nintendo Switchia. Opin vihdoin Super Smash Brosin komennot, joten aion palata sen pariin heti tämän kirjoituksen jälkeen. 

​Tänään pumppasin pyörän renkaat. Huomenna aion kokeilla polkaista! Olin myös ensimmäistä kertaa ulkona shortsit jalassa. Jos saisin päättää, en käyttäisi ikinä mitään muuta kuin shortseja. Rakastan niitä!

Tällä hetkellä minulla on kesken Miranda Julyn Avokämmen. Tosi hauska kirja. Kirja viikossa -haaste on edelleen aikataulussa! 

Kiitos, kun luit ENKELin huhtikuukuulumiset ja palataan! Otan edelleen mielelläni vastaan kommentteja ja ideoita blogiin liittyen. Ihanaa pääsiäistä ja aurinkoisia päiviä kaikille! ​
​