työviikko kotona

Jotta pelimannilife ei näyttäytyisi pelkkänä keikkana ja ainaisena reissuna, tässä kertomus tästä viikostani, joka on sisältänyt paljon kotona kökkimistä, toimistotyötä ja musiikin tekemistä. ​
​

M A A N A N T A I
Lomapäivä. Kävin brunssilla. Pelasin Nintendolla. Otin poikkeuksellisesti päiväunet. Luin kirjaa, kirjoitin blogiin ENKELin huhtikuusta (edellinen postaus löytyy täältä!). Taistelin pitkin päivää pääsiäisloman viime hetkiä uhanneita mieleen nousseita työtehtäviä vastaan. 
​

T I I S T A I
Maanantaina muistiin kirjoittamieni töiden tekemistä, minkä onnistuin aloittamaan kärppänä heti aamulla. Iltapäivällä oli liikkakerho, eli Muusikkojen liiton järjestämä työhyvinvointiliikuntaryhmä. Rakastan käydä sielä! Tuntuu, että onnistun aina tekemään sen mitä pyydetään, ja liikkuminen tapahtuu rennossa ilmapiirissä samalla porukalla joka viikko. Liikkakerhon jälkeen aikataulutin tulevan lukuvuoden opetuksia ja soittelin vanhoja pelimannisävelmiä. 
​

K E S K I V I I K K O
​Musiikkipäivä, ei toimistohommille. Päässäni kyti muutama kappaleidea ENKELille, joten soitin läpi erilaisia kansanmusiikin lähdeopuksia löytääkseni ideoihini sopivat perinnesävelmät. Löysin muutamia, en ehkä sitä mitä etsin, mutta monia muuten hyviä kappaleita. Etsin esimerkiksi tosi kaunista surullista melodiaa, mieluiten marssia. Löysin yhden hyvän ehdokkaan, jota aloin sovittaa vähän, mutta en ole vielä täysin vakuuttunut onko löytämäni melodia juuri se oikea tarkoitukseeni. Jos jollekin teistä tulee mieleen se kaikista kaunein suruisa tradisävelmä (voi olla myös polska tai menuetti), saa ehdottaa! Löysin myös toiseen teosideaani sopivat kaksi vanhaa paimensoittomelodiaa, joista toivottavasti tulee kesä- (tai syys-)hittejä ENKELille! 
​

Ote kotikirjastosta. Näitä kirjoja käytän työskennellesäni.

Perinnekappaleiden kanssa toimin usein näin: minulla on valmiiksi idea tai mielikuva tulevasta kappaleesta, jota en kuitenkaan haluaisi säveltää tai sanoittaa itse. Joskus mieleen saattaa sopiva tulla sävelmä tai laulu, jonka osaan jo. Tämä on mielestäni ihanteellinen tilanne, koska silloin musiikki löytyy minusta itsestäni ja se tarkoittaa, että kappale ikään kuin on elävää perintöä, koska olen oppinut kyseisen kappaleen joskus aiemmin jossain. Siltä pohjalta saan alkaa jalostamaan sitä ja antaa sille uuden elämän. Jos päästäni ei löydy sopivaa, uppoudun lähdeteoksiin (esimerkiksi yllä kuvassa oleviin) tai parhaassa tapauksessa lähden jopa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon asti (hävettävän harvoin, parantamisen paikka!) etsimään melodiaa tai sanoja, jotka tukisivat ideaani. Kun materiaali on löytynyt, alan työstää sitä tarkoitusperästä riippuen yksin tai yhdessä yhtyetovereiden kanssa. 
​​

T O R S T A I
Torstaista olen kirjoittanut päiväkirjaani "normaali päivä". Tässä tapauksessa ilmeisesti käytin normaalia synonyymina ankealle. Aamulla väsytti ja tympi, ei huvittanut ryhtyä mihinkään. Kahvi loppui kesken. Väistelin hetken työntekoa lukemalla romaania. En kuitenkaan pystynyt siihen kauaa ja aloitin työt tehtävälistan kohdasta Apurahahakemus nro 1. Istuin shortseissa keittiön pöydän ääressä ja kirjoitin. Hakemuksen teon lomassa pidin Skype-palaverin hakemukseen liittyen. Skype-palaveria varten pukeuduin asteen enemmän kuin olisin muistanut pukeutua yksikseni. Kun hakemukseen liittyvät yksityiskohdat olivat palaverin jälkeen selvillä, sain hakemuksen kasaan melko nopeasti. Lähetin ensimmäisen hakemuksen. Kello oli vasta vähän, joten valitsin tehtävälistalta toisen työlään vaihtoehdon, Apurahahakemus nro 2:n. Lähetin toisen hakemuksen. Kauhea nälkä, unohdin taas syödä lounasta ajoissa, niin kuin lähes aina, kun teen töitä kotona. "Lounaan" kypsymistä odotellessa söin vähän viime viikkoisista musiikkivideokuvauksista ylijääneitä keksejä. Aterioituani jatkoin tehtävälistan  parissa. Julkistin Nordic Dance Helsingin kevätklubin ja naputtelin sen kaikkiin mahdollisiin tapahtumakalentereihin. Kun toimistohommaa ja tehtävälistan raivokasta kyntämistä oli kulunut normaalin toimistotyöpäivän ajan, totesin että on pakko liikkua vähän enemmän kuin hellan ja keittiön pöydän väliä ja lähdin asioille kaupungille. 
​

Väkipakolla tehtävälistaa kyntävä kotihiiri.

P E R J A N T A I
Tänään kävin lounaalla ystävän kanssa ja suunnittelin viikonlopun ja vähän pidemmällekin tähtääviä opetuksia. Laitoin tauluja työhuoneen seinälle.
​

S U M M A  S U M M A R U M
Tämä työviikko tuntui aika möllöltä. Yksin kotona tehdessä tunnelma on välillä vähän ankea eikä tekemisestä saa sen määrää vastaavaa tyydytystä. Ajatus harhailee jatkuvasti monen eri isomman ja pienemmän projektin välillä, ja työnteon ja olemisen raja on häilyvä ja nopeasti muuttuva. Kun nyt kirjoitin tekemiseni auki, huomasin että sain kuitenkin paljon aikaiseksi, vaikka viikko ei ollut fantastinen eikä erityisen mieleenpainuva. Työnteon lisäksi olen siivonnut ja sisustanut työhuonetta ja se projekti vie päästäni yllättävän paljon tilaa. Rakastan olla kotona, ja kotipäivät ja kotitoimistopäivät ovat useimmiten hyvin tarpeellisia. Joskus tunnelma vaan on parempi ja joskus huonompi, ja toisina päivinä tehtävien yliviivaamisesta listalta saa enemmän potkua kuin toisina.

Tällainen oli tämä viikko. Mieleenpainuvuuden puutteesta huolimatta se on kuitenkin ikuistettu internetin syövereihin. Kiitos, kun luit siitä! Ensi viikko tulee olemaan totaalisen erilainen, kun lähden Marja-Liisa Orgelsuiten kanssa kiertueelle Norjaan – jos lentäjien lakko päättyy ennen lähtöajankohtaa! 

Ensi kertaan ja ihanaa viikonloppua! :* Postausvinkkejä ja kommentteja otetaan edelleen vastaan!

PS. Nordic Dance Helsinki Kevätklubilla pääsen itsekin tanssimaan, kun musiikkipuolesta vastaa yksi lemppariyhtyeistäni Ampron prunni! Kevätklubi on 23.5. klo 18 Annalan huvilalla, ja sinne on vapaa pääsy, kuten Nordic Dance Helsinki -klubeille yleensäkin. Lisätietoa täältä!